Kaartin Jääkärirykmentin perustamista 1.7.1996 seurannut puolen vuoden ajanjakso vuoden
loppuun oli erilaisten järjestelyjen aikaa. Koulutusorganisaatio saatettiin valmiiksi ja perusyksiköt
muuttivat uusien tehtäviensä mukaisiin kasarmeihin.
Rykmentin päätehtäväksi määritettiin sotakelpoisten, asutuskeskustaisteluun erikoistuneiden
torjunta-, jääkäri- ja sotilaspoliisijoukkojen tuottaminen Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua
puolustavan jalkaväen reserviin. Joukkoyksikköinä toimivien pataljoonien toiminnan suunnittelussa
johtavana ajatuksena oli, että molemmat voivat keskittyä joukkotuotantoon, koulutukseen ja sodan
ajan valmisteluihin ilman huollon ja hallinnon tehtäviä. Komentajien apuna olivat vain pienet
toimistot, muu henkilökunta kohdennettiin varusmiesten ja reserviläisten koulutustehtäviin.
Uudenmaan Jääkäripataljoonan 1. Jääkärikomppania ja Kranaatinheitinkomppania jatkoivat entisillä
nimillään. 2. Jääkärikomppaniasta tuli koulutustehtävänsä mukaisesti Panssarintorjuntakomppania.
Esikuntakomppaniasta muodostettiin Kaartin Pataljoonan Kuljetuskomppania. Aliupseerikoulu
puolestaan siirtyi sellaisenaan suoraan rykmentin johtoon.
Kaartin Jääkärirykmentin kansainvälinen yhteistoiminta käynnistyi vuoden 2002 aikana. Uuteen
toimintaympäristöön rykmentin henkilöstöstä ja reserviläisistä koottu osasto pääsi tutustumaan
2016 Ruotsin Kvarnissa pidetyssä harjoituksessa. Kokemukset olivat myönteiset, ja 2017
Uudenmaan Jääkäripataljoonan asutuskeskustaistelijoiden harjoitus pidettiin ensimmäisen kerran Kvarnissa.
Maavoimien valmiutta reagoida äkillisiin turvallisuusympäristön muutoksiin ryhdyttiin kehittämään
2010-luvun puolivälin jälkeen. Ensimmäisten henkilökunnasta ja varusmiehistä muodostettujen
erityisten valmiusyksiköiden kouluttaminen alkoi 2016. Kaartin Jääkärirykmentissä
valmiusyksikkötehtävästä vastasi aluksi Kaartin Pataljoona, jolta vastuu siirtyi 2019 Uudenmaan
Jääkäripataljoonalle.
Maavoimien NH90-helikoptereita käytetään tarvittaessa valmiusyksikön nopeisiin siirtoihin
kohdealueelle. Kuva Puolustusvoimat.
Vuodesta 1950 lähtien voimassa olleet varusmiesten lyhimmät ja pisimmät palvelusajat, 240 vrk ja
330 vrk, säilyivät muuttumattomina aina vuoteen 1998 saakka, jolloin lyhimmäksi palvelusajaksi
tuli 180 vrk. 330 vrk:n palvelusaika puolestaan piteni kuukaudella 362 vuorokauteen. Samalla
joihinkin erikoistehtäviin koulutettavien varusmiesten palvelusaika muuttui 285 vrk:sta 270
vuorokauteen. Saapumiserien vaihtumiseen liittyvien käytännön järjestelyiden, ja myös
puolustusvoimien säästötarpeiden, takia vuonna 2013 kaikkia varusmiesten palvelusaikoja
lyhennettiin 15 vuorokaudella.
Puolustusvoimain komentaja vahvisti 29.4.1997 esityksen rykmentin varusmiesten nimittämisestä
kaartinjääkäreiksi. Samassa esittelyssä vahvistettiin muitakin rykmentille yhteisiä tunnusmerkkejä.
Kaartin Jääkärirykmentissä kaikille henkilökuntaan kuuluville ja varusmiehille tulivat
yhtenäisyyden osoittamiseksi tummanvihreät ja hopeareunaiset kauluslaatat.
Rykmentille vahvistettiin samassa esittelyssä myös uusi joukko-osastotunnus, jossa toistuvat
lakkautettujen joukko-osastojen tunnuskuviot, Kaartin Pataljoonan yrjönristi ja sen päälle
pienoiskoossa sijoitettuna Uudenmaan Jääkäripataljoonan metsästystorvi, venekuvio ja kruunu.
Kaartin Jääkärirykmentille vahvistettiin myös oma joukko-osastoristi, Kaartin Jääkärin risti.
Uudenmaan Jääkäripataljoonan Joutselän Risti jäi edelleen käyttöön joukkoyksikön perinneristinä.
Jo tätä ennen tasavallan presidentti oli maaliskuussa 1997 vahvistanut Kaartin Jääkärirykmentille
joukko-osastolipun, kunniamarssin ja vuosipäivän. Uudenmaan Jääkäripataljoonan lippu muuttui
joukkoyksikön perinnelipuksi, Jääkärien marssi perinnemarssiksi ja vuosipäivä 11.3.
perinnepäiväksi. Uudenmaan Jääkäripataljoonan perinnejoukoista tuli myös rykmentin perinnejoukkoja.
Kaartin Jääkärirykmenttiä perustettaessa Uudenmaan Jääkäripataljoonan tehtävänä oli kouluttaa
jääkäri- ja jalkaväkijoukkoja, panssarintorjunta- ja tiedustelumiehiä sekä kranaatinheitin-,
tulenjohto- ja viestihenkilöstöä. Nämä koulutustehtävät jatkuivat uudessa joukkoyksikössä.
Uudessa kokoonpanossa heinäkuussa 1996 pataljoonan perusyksiköt majoitettiin yhtenäisesti
yläkentän laidalla oleviin kasarmeihin. Vain esikunta oli etäämpänä vanhassa poliklinikan
rakennuksessa. Joukkokoulutuskauden sotaharjoituskomppania sijoitettiin, kuten aiemminkin,
Aliupseerikoulun tiloihin kurssien väliajalla.
Pataljoonan joukkotuotantotehtävänä oli saapumiserittäin jääkärikomppanian, tiedustelujoukkueen,
panssarintorjuntajoukkueen sekä tulenjohtueen tai heittimistön tuliasemaosien tuottaminen
reserviin. Vuosikymmenen lopulla määrärahojen niukkuus haittasi koulutusta. Suuri osa
harjoituksista oli pidettävä yksinomaan Santahaminassa.
1. Jääkärikomppania, Kärkikomppania kuten sitä kutsuttiin, koulutti joukkotuotantotehtävänään
jääkäripataljoonan jääkärikomppanian pääosat sekä jääkäriprikaatin tiedustelukomppanian
tiedustelujoukkueita.
Vahvuudeltaan pienin pataljoonan perusyksiköistä oli Panssarintorjuntakomppania, entinen 2.
Jääkärikomppania. Alokkaita komppaniaan otettiin perustettavien joukkojen
joukkotuotantotehtävän edellyttämä määrä. Pääaseena oli edelleen raskas sinko, mutta
asutuskeskusolosuhteissa oli osattava käyttää myös kertasinkoja ja miinoja.
Kranaatinheitinkomppania puolestaan koulutti perinteiseen tapaansa varusmiehiä
tulenjohtotehtäviin, kranaatinheittimistön eri tehtäviin ja viestitehtäviin.
Aliupseerikoulun johtama joukkoharjoituskauden sotaharjoituskomppania muodostettiin
vahventamalla 1. Jääkärikomppanian joukkueita muiden yksiköiden erikoiskoulutetuilla ryhmillä ja
joukkueilla.
Vuosikymmenen lopulla Kaartin Jääkärirykmentin joukkotuotantojärjestelmä uudistettiin
vastaamaan aiempaa paremmin rykmentin tehtävää. Oli tuotettava asutuskeskustaisteluun
erikoistuneita jalkaväkijoukkoja Helsingin ja pääkaupunkiseudun puolustusta varten.
1. Jääkärikomppanian tehtävänä vuosikymmenen vaihduttua (2002) oli torjuntapataljoonan
torjuntakomppanioiden ja jääkärikomppanioiden tuottaminen. Koulutushaarasta riippumatta kaikki
varusmiehet saivat jalkaväen asutuskeskustaistelijan koulutuksen. Valmistelut
kaupunkijääkärijoukkojen kouluttamiseen oli samaan aikaan aloitettu.
Kaupunkijääkärikomppanian tarkka-ampujan aseena on suomalainen 8,6 mm tarkkuuskivääri,
jonka tehokas ampumaetäisyys on 1600 metriä. Kuva Puolustusvoimat
Kranaatinheitinkomppania koulutti edelleen tulenjohtomiehiä, heitinmiehiä ja viestimiehiä.
Saapumiserien vahvuudet vaihtelivat 120–160 alokkaan välillä.
Panssarintorjuntakomppaniassa miehistö sai erikoiskoulutuskaudella koulutuksen
kranaattikonekivääri-, pioneeri- ja raskaskertasinkomiehiksi. Komppanian tehtävänä oli lisäksi
antaa rykmentin ”varuskuntapainotteiseen koulutukseen” määrätyille varusmiehille neljän viikon
peruskoulutus ja myöhemmin komennustehtävien lomassa asutuskeskustaistelutaitojen koulutusta.
Rykmenttiin palvelukseen tulevien varusmiesten määrä kasvoi vuoden 2008 saapumiseristä alkaen
noin 200 alokkaalla. Tämä sekä joukkotuotantotehtävien muutokset heijastuivat suoraan
pataljoonan kokoonpanoon. Uusi 3. Jääkärikomppania aloitti toimintansa tammikuun alussa 2008.
Kouluttajat siirrettiin rykmentin muista yksiköistä. Kouluttajatilanne oli tyydyttävä, vaikka
nuorempaa peruskoulutettua henkilöstöä oli vähän. Tilannetta paransivat kuitenkin määräaikaiset
sopimussotilaat.
Pataljoonan joukkotuotantotehtävänä oli kouluttaa saapumiserittäin yksi kaupunkijääkärikomppania
ja yksi jääkärikomppania.
Kaartin Jääkärirykmentti oli jo vuodesta 2000 lähtien osallistunut uuden, jääkärikomppanioita
paremmin asutuskeskustaisteluun soveltuvan yksikkötyypin, kaupunkijääkärikomppanian,
kehittämistyöhön ja kokeilutoimintaan. Uudenmaan Jääkäripataljoonalla oli tässä kehittämistyössä
keskeinen osuus. Jokaisesta saapumiserästä koulutettiin yksi yksikkö kaupunkijääkärikomppanian
kokoonpanossa torjuntapataljoonaan sijoitettavaksi.
1. Jääkärikomppanian tehtävänä oli kouluttaa ratkaisutaisteluissa käytettäviä iskukykyisiä
kaupunkijääkärikomppanioita. Yksikön saapumiserävahvuus oli noin 250 alokasta, joista
erikoiskoulutuskaudella koulutettiin muun muassa rynnäkkökiväärimiehiä, tarkka-ampujia,
konekiväärimiehiä ja moottoripyörälähettejä kaupunkijääkärikomppanian jääkärijoukkueisiin sekä
komento- ja huoltojoukkueisiin.
Vuoden 2008 tammikuun saapumiserässä 3. Jääkärikomppaniaan tuli noin 250 alokasta. Yksikön
tehtävänä oli kouluttaa hyökkäystaisteluun kykeneviä iskukykyisiä jääkäripataljoonan ja
torjuntapataljoonan jääkärikomppanioita. Koulutettavien yksiköiden oli kyettävä taistelemaan sekä
asutuskeskusmaastossa että jääkäreille perinteisessä metsämaastossa. Panssarintorjuntakomppanian
tultua lakkautetuksi 3. Jääkärikomppania sai vastuulleen myös Helsingin varuskunnan
komennuspaikoille määrättyjen miesten koulutuksen.
Pataljoonan perusyksiköiden määrä ei uudelleen järjestelyissä muuttunut, sillä samanaikaisesti
3. Jääkärikomppanian perustamisen kanssa Panssarintorjuntakomppania ja Kranaatinheitinkomppania
lakkautettiin. Niiden tehtäviä jatkamaan perustettiin uusi Tukikomppania, jonka kokoonpano
vaihteli joukkotuotantotehtävien mukaan.
Komppania koulutti pataljoonan joukkotuottamien kaupunkijääkäri- ja jääkärikomppanioiden sekä
Kaartin Pataljoonan kouluttamien yksiköiden iskuportaan taistelua etulinjassa tukevat osat. Näitä
olivat muun muassa tulenjohtueet ja kranaatinheitinjoukkueet sekä tukijoukkueiden pioneerit,
karanaattikonekiväärimiehet ja panssarintorjujat.
Seuraava yksikkömuutos toteutettiin vuoden 2013 alussa, tällä kertaa varusmiesten määrän
vähenemisen myötä. 3. Jääkärikomppania lakkautettiin ja sen henkilöstöllä täydennettiin muiden
yksiköiden kouluttajavajausta. Pääkaupunkiseudun komennusmiehet siirtyivät Kaartin Pataljoonan
Kuljetuskomppaniaan.
Samassa yhteydessä rykmentin Aliupseerikoulu siirrettiin Uudenmaan Jääkäripataljoonan
perusyksiköksi. Koulu antoi edelleen ryhmänjohtajakoulutuksen molemmille pataljoonille.
Järjestely oli lyhytaikainen, sillä Aliupseerikoulu lakkautettiin jo vuoden 2013 lopussa ja
aliupseerikoulutus siirrettiin yksiköitten aliupseerilinjoille.
Joukkotuotanto- ja valmiustehtävät olivat jälleen taustalla, kun Uudenmaan Jääkäripataljoonaan
perustettiin heinäkuun alussa 2015 Esikunta- ja viestikomppania. Pataljoonan tehtävänä oli nyt
kouluttaa kolmessa perusyksikössään henkilöstöä uutena joukkotuotettavana joukkona olevan
kaupunkijääkäripataljoonan esikunta- ja viestikomppanian sekä kaupunkijääkärikomppanian eri
tehtäviin. Kaikki varusmiehet saivat koulutuksen taisteluun rakennetulla alueella. Painopiste oli
hyökkäystaistelussa.
1. Jääkärikomppania koulutti edelleen varusmiehiään kaupunkijääkärikomppanioiden miehistö- ja
aliupseeritehtäviin ja Tukikomppania vastaavasti kaupunkijääkäripataljoonan taistelua tukeviin
tulenjohto- ja kranaatinheitintehtäviin.
Esikunta- ja viestikomppania puolestaan sai vastuulleen miehistön kouluttamisen
kaupunkijääkäripataljoonan johtamisjärjestelmän, tiedustelun ja huollon tehtäviin. Komppania
koulutti myös viestiaselajin ryhmänjohtajat. Uusinta yksikön käyttöön tullutta kalustoa olivat
maavoimien M18-viestijärjestelmä viestiasemineen ja laitteineen sekä tiedustelu- ja
valvontatehtäviin käytettävä Orbiter 2 -minilennokki (MUAS).
Esikunta- ja viestikomppanian käytössä oleva M 18-viestijärjestelmä mahdollistaa
kaupunkijääkäripataljoonan johtamisen ylemmistä esikunnista yksittäisiin taistelijoihin. Kuva Puolustusvoimat.
Uudenmaan Jääkäripataljoonan kaupunkijääkärit saivat 2016 oikeuden kantaa omaa
koulutushaaramerkkiä, jonka väreinä ovat perinteiset jääkärijoukkojen aselajivärit vihreä ja
keltainen. Siinä kaupungin muuri symboloi rakennettua aluetta, ja merkkiin kuvattu tyylitelty
taktisella valolla ja optisella tähtäimellä varustettu rynnäkkökivääri on asutuskeskustaistelijan
perusase.
Toistaiseksi viimeisin muutos pataljoonan kokoonpanossa on ollut Tukikomppanian lakkauttaminen
ja uuden 2. Jääkärikomppanian perustaminen heinäkuun alussa 2019. Yksiköstä tehtiin samalla
pääkaupunkiseudun valmiusyksikkö, johon valmiusvuoron alkaessa muissa yksiköissä alokas- ja
erikoiskoulutuksen saaneita varusmiehiä sijoitetaan palveluksensa loppuajaksi. Tukikomppanian
tulenjohtoja kranaatinheitinkoulutus siirtyivät 1. Jääkärikomppaniaan, joka jo aiemmin oli saanut
vastuulleen panssarintorjuntakoulutuksen.
Valmiusyksikkökoulutus aloitettiin Uudenmaan Jääkäripataljoonassa heinäkuussa 2018
palvelukseen astuneesta saapumiserästä alkaen. Valmiusyksikkövalinnat tehtiin kaikissa
pataljoonan perusyksiköissä kuuden viikon peruskoulutuskauden päätteeksi. Seuraavien kuuden
viikon aikana, ennen varsinaisen valmiusyksikkövuoron alkamista, yksikköön valitut saivat oman
koulutushaaransa erikoiskoulutuksen ja johtajakoulutuksen omissa perusyksiköissään. Päävastuu
valmiusyksikön toiminnasta oli 1. Jääkärikomppanialla.
Järjestelmää selkiytettiin seuraavasta saapumiserästä alkaen perustamalla heinäkuun alussa 2019 2.
Jääkärikomppania, joka samalla toimii pataljoonan valmiusyksikkönä. Varusmiehet valitaan
valmiusyksikköön lähtökohtaisesti 1. Jääkärikomppaniassa sekä Esikunta- ja viestikomppaniassa
palveluksensa aloittaneista kaartinjääkäreistä. Valinnat tapahtuvat koulutushaarajakson päätteeksi.
Siirto 2. Jääkärikomppaniaan tapahtuu kuuden kuukauden palveluksen jälkeen
joukkokoulutusjakson päättyessä. Henkilökunnasta ja varusmiehistä koostuvan valmiusyksikön
koulutusta ja valmiuden ylläpitämistä jatketaan seuraavat kuusi kuukautta varusmiesten
kotiutumiseen saakka, jolloin seuraavan saapumiserän valmiusyksikkö ottaa vastaan
valmiusvuoron.
Uudenmaan Jääkäripataljoonan ylläpitämä valmiusyksikkö on valmiusvuoronsa aikana Kaartin
Jääkärirykmentin kärkiyksikkö, jolla voidaan tarvittaessa vastata nopeasti turvallisuusympäristössä
tapahtuviin muutoksiin. Valmiusyksikön varusmiehiä voidaan käyttää sotilaallisen
maanpuolustuksen tehtäviin, kuten taistelu-, suojaus- ja tukitehtäviin, varusmiesten koulutusvaiheen
mukaisesti. Yksikköä voidaan myös käyttää muille viranomaisille annettavaan virka-apuun,
kuitenkin niin, että asevelvolliset eivät osallistu aseellista voimakäyttöä edellyttävään virka-apuun.
Valmiusyksikön kaikkien varusmiesten palvelusaika on 347 vuorokautta. Oman
koulutushaaramerkkinsä valmiusyksikössä palvelevat saivat 2019. Kaikki valmiusyksikössä
palvelleet varusmiehet saavat kotiutuessaan muistoksi Valmiusyksikkökolikon.
Valmiusyksikkövuoro on päättymässä, on kahvihetken aika. Valmiusyksikössä palvelevat
varusmiehet saivat oman koulutushaaramerkkinsä 2019. Kuva Puolustusvoimat.
Koulutusolosuhteita Santahaminassa kehitettiin jatkuvasti rykmentin johdolla. Helsinki-
simulaattorin ympäristöön nousi vähitellen ”asutuskeskustaistelukylän” ensimmäiset rakennukset
sekä laskeutumistorni köysilaskeutumisen harjoituksia varten. Näiden muodostamasta
kokonaisuudesta alettiin käyttää nimeä Helsinkirata. Taisteluampumaradalle rakennettiin
vuosikymmenen lopulla radat puolustus-, hyökkäys- ja vyörytysammuntoja varten.
Asutuskeskustaistelua harjoiteltiin 1990-luvulla edelleen Lauttasaaressa, Vuosaaressa ja Helsinki-
Vantaalla. Uusia kohteita saatiin käyttöön muun muassa Pitkäkoskelta, Arabia-Kyläsaaren alueelta
ja Keimolan vanhan kilparadan alueelta. Taistelua metsävoittoisessa maastossa oli edelleen tarpeen
harjoitella Östersundomissa.
Myöhemmin kaupunkijääkärien harjoituksissa on voitu käyttää useita käytöstä poistettuja
teollisuushalleja ja muita pääkaupunkiseudun kiinteistöjä, kuten Kätilöopisto Käpylässä ja
Lastenlinna Meilahdessa. Vaihtelua komppaniatason harjoituksiin on saatu muun muassa
valtaamalla Hyrylän, Upinniemen ja Niinisalon kasarmialueita sekä harjoittelemalla Kalkki-Petterin
vanhoissa tehdastiloissa Lohjalla ja Optirocin alueella Kiikalassa.
Käytöstä poistetut kiinteistöt tarjoavat kaupunkijääkäreille hyvän harjoitusympäristön.
Kuva Puolustusvoimat.
Kaupunkijääkärien nopeata siirtoa kohdealueelle harjoiteltiin puolustusvoimien Pyörremyrsky-
harjoituksessa kesäkuussa 2011, jolloin pataljoonan kaupunkijääkärikomppania kuljetettiin tehtävää
varten NH90-helikoptereilla Vantaan Hakunilasta Kauhavalle. Yhteistoimintaa helikoptereiden
kanssa harjoitellaan säännöllisesti valmiusyksikön koulutuksessa.
Kaupunkijääkäripataljoonan tehtävien ja valmiusyksikön viranomaisyhteistyöhön liittyvien
tehtävien harjoittelu ovat 2020-luvulle tultaessa tuoneet Uudenmaan Jääkäripataljoonan
harjoitusosastot aiempaa näkyvämmin muun yhteiskunnan keskelle.
Kesäkuussa 2017 Uudenmaan Jääkäripataljoonalla oli ensimmäisen kerran mahdollisuus toteuttaa
kaupunkijääkärikomppanian rakennetun alueen taisteluharjoitus kokonaan uudessa ympäristössä
Ruotsin Maasotakoulun (Markstridsskolan) harjoitusalueella Linköpingin lähellä. Tähän Kvarn 17 -
harjoitukseen osallistui noin 320 henkilöä, joista 290 oli varusmiehiä.
Kvarnin harjoitusalue on noin 40 rakennuksen ”kylä”, jossa simulaattorien avulla luodaan muun
muassa epäsuoran tulen ääni-, valo- ja savutehosteet. Simulaattoreilla seurataan myös yksittäisten
taistelijoiden tilaa. Harjoituksen johtokeskus pystyy seuraamaan harjoituksen tilannekuvaa useista
sensoreista ja voi niiden kautta myös ohjata taisteluiden kulkua.
Kvarn 19 -harjoitukseen lokakuussa 2019 osallistui noin 200 henkilön vahvuinen osasto. Mukana
olivat vanhemman saapumiserän valmiusyksikkönä koulutettu komppania sekä nuoremman
saapumiserän kaupunkijääkärit.
Kaupunkijääkärit valtaavat taloa Kvarn harjoituksessa. Kuva Puolustusvoimat.
Kansainvälistä yhteistoimintaa harjoiteltiin myös Kaartin Jääkärirykmentin läntisellä Uudellamaalla
kesäkuussa 2019 johtamassa Sapeli 19 -harjoituksessa. Yhtenä Uudenmaan Jääkäripataljoonan
muodostaman kaupunkijääkäripataljoonan yksikkönä harjoituksessa oli 120 sotilaan vahvuinen
kevyt jalkaväkiyksikkö IsoBritanniasta. Harjoituksessa kehitettiin ja testattiin kaupunkijääkärien ja
valmiusyksikön toimintaa rakennetun alueen taistelutehtävissä.
Perinnejoukko-osastonsa Jääkäripataljoona 2:n satavuotista taivalta viettänyt Uudenmaan
jääkäripataljoona on vuosikymmenten saatossa muuttunut monin tavoin kokoonpanoltaan ja
toimintamuodoiltaan. Päämäärä on kuitenkin aina ollut sama: kouluttaa varusmiehistä
maanpuolustustahtoista ja tehtävänsä hallitsevaa reserviä sodan ajan joukkoihin.
Pataljoonan komentajana toiminut everstiluutnantti Janne Jortama tiivisti Uudenmaan
Jääkäripataljoonan satavuotisen perinteen maaliskuussa 2021 kirjoittamassaan blogissa seuraavasti:
”Vuodesta 1921 aina toisen maailmansodan taisteluihin saakka Uudenmaan jääkäripataljoonan
edeltäjäjoukko Jääkäripataljoona 2 oli sijoitettu Karjalan kannakselle, jossa sen tärkeänä
tehtävänä oli toimia ensivasteen suojajoukkona, mikäli Suomen alueelle hyökättäisiin tuolta
suunnalta. Nykyään Uudenmaan jääkäripataljoonan toiminta-alue on vastaavalla tavalla keskeinen
ja tehtävä niin ikään merkittävä. Uusimaa ja pääkaupunkiseutu ovat Suomen väestötiheintä aluetta
ja samalla valtionjohdon, päätöksenteon sekä yritysmaailman hermokeskus.”
Uudenmaan jääkäripataljoona on vuodesta 1948 lähtien ollut nimikkomaakuntansa pataljoona.
Molemmat ovat kuuden vuosikymmenen kuluessa kokeneet sekä kasvun että muutoksen aikoja.
Kuva UUDJP.